Kun Satakunnan kauppakamarin jäsenyyskoordinaattori Jarkko Huhtalalta kysyy, mikä on suosituin teema jäsenyritysten, yrittäjäverkostojen ja kauppakamarin valiokuntien tapaamisissa, vastausta ei tarvitse kauan odotella.
”Eniten puhutaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Osaajia tarvitaan kaikenkokoisiin yrityksiin, aivan kaikentasoisiin tehtäviin suunnittelijan työpöydältä tehdashallin kokoonpanoon.”
Satakunnan kauppakamarin 550 jäsenen joukossa on niin Norilskin, Bolidenin ja Luvatan kaltaisia isoja teollisia toimijoita kuin yhden ja kahden asiantuntijan konsulttifirmoja ja kaikkea niiden väliltä. Huhtalan mukaan kipeimmin työvoimapula tuntuu teknologista osaamista edellyttävillä aloilla.
”Meneillään on useita kampanjoita, joilla yritämme houkutella tekijöitä tänne. Esimerkiksi Poria brändätään monipuolisena elinkeinokeskittymänä. Sitäkään kaikki eivät ehkä tiedä, että Satakunta on Suomen kolmanneksi suurin vientimaakunta.”
Tuodaan data arkeen
Huhtala painottaa, ettei Porissa ja Satakunnassa tuijoteta vain omaan napaan tai fokusoida pelkästään oman alueen vahvuuksiin vaan yritysten menestysedellytyksiä vahvistetaan naapureiden kanssa koko Lounais-Suomen laajuudella.
Työvoimapulaan on löydyttävä luovia ratkaisuja, sillä nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy jopa 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana.
Data liiketoiminnan resurssina on ajankohtainen teema Lounais-Suomen yrityksissä
Jarkko Huhtala Satakunnan kauppakamari
”Kauppakamarin rooli on pitää vuoropuhelua säännöllisenä. Esimerkiksi valiokunnat pyytävät oppilaitosten ihmisiä mukaan tapaamisiin, joissa keskustellaan eri aloilla toimivien yritysten osaamistarpeista”, Huhtala kertoo.
Työvoiman saatavuuden ohella uusi teknologia, digitaaliset toimintaympäristöt ja data liiketoiminnan resurssina ovat ajankohtaisia teemoja Lounais-Suomen kasvukipuja potevissa yrityksissä. Myös niiden osalta kauppakamari toimii siltojen rakentajana.
”Erityisesti pk-yritykset voisivat hyötyä digitalisaatiosta ja datasta, mutta niillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia perehtyä uusien ratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ylätason datahehkutus vieraine termeineen ei välttämättä ollenkaan puhuttele kiireistä yrittäjää, joka haluaisi käytännön esimerkkejä ja konkreettisia ratkaisuja arkeensa.”
Mainoskanavia urheilukentille
Yliopettaja Harri Jalonen Turun ammattikorkeakoulusta ymmärtää yrittäjiä, joille datan hyödyntäminen bisneksen raaka-aineena voi tuntua vieraalta ja etäiseltä ajatukselta. Hän valmistelee hanketta, jossa aiotaan kehittää muun muassa virtuaalisia mainospaikkoja urheilukilpailuihin.
Jalonen uskoo, että jo lähitulevaisuudessa esimerkiksi jääkiekko-ottelua seuraavan katsojan verkkokalvolle voi ilmestyä vaikkapa virvoitusjuoma- tai urheiluvälinemainos ennakolta ohjelmoidusti. Sen sijaan että logo näkyy koko ottelun ajan kaukalon reunalla tai käsiohjelmassa, se välähtää näytölle yhtä aikaa ottelun emotionaalisen huipentuman kanssa.
Mitä tehokkaammin yritys kerää palautetta, sitä nopeammin se oppii uudistamaan käytäntöjään
Harri Jalonen Turun ammattikorkeakoulu
”Pelaajien vaatteisiin ja välineisiin asennetaan sensoreita, jotka mittaavat muun muassa kiekon kulkemaa matkaa, pelaajien regointinopeutta ja matkan pituutta. Näin saatavan datan perusteella algoritmit voivat tunnistaa pelistä ne vaiheet, jolloin mainostaja haluaa tuoda oman viestinsä yleisön tietoisuuteen”, Jalonen selittää.
Tunteet haltuun somesta
Niin ikään yritysten markkinointitarpeisiin Turun AMK:ssa kehitetään sovellusta, jonka avulla pystytään analysoimaan ihmisten tunnetiloja sosiaalisessa mediassa. Sovellus kerää hymiöitä, kasvojen ilmeitä, sanoja ja lauseita, joita se sitten kategorisoi eri kriteereiden mukaan.
Jalosen mukaan sovelluksella on mahdollisuus mitata tehokkaasti vaikkapa laajojen tuotelanseerausten tai brändikampanjoiden herättämiä reaktioita.
”Kysymys on anonymisoidusta datasta, jonka avulla tehdään massayleistyksiä. Tiedonkeruun ideana on auttaa yrityksiä arvioimaan omaa toimintaansa sellaisessa skaalassa, joka tähän asti ei ole ollut mahdollista. Mielipiteitä on pystytty keräämään vain erillisillä kyselyillä, jolloin otannat ovat väistämättä melko rajallisia.”
Jalosen mukaan mielipiteiden keräämisen ja analysoinnin automatisointi sekä lievittää markkinointiammattilaisten kiireitä että lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä.
”Mitä tehokkaammin yritys kerää palautetta omasta toiminnastaan, sitä nopeammin se oppii uudistamaan käytäntöjään ennen kuin asiakkaiden tyytymättömyys alkaa näkyä myyntiluvuissa.”
